Joulun ja Uuden Vuoden vietimme aurinkoisessa Libanonissa. Isännän kotimaassa, minulla oli sekalaiset tunteet sinne mennessä , koska Isännän vuotta vanhempi veli oli kuollut tapaturmaisesti kolme kuukautta ennen. Yhdessä olimme suunnitelleet Yhdessä vietettäviä hetkiä, mutta kohtalo oli päättänyt muuta. Libanonissa olivat päässeet suurimman surun yli ja elämä yrittää jatkaa omalla mallillaan. Mutta koteja ei koristeltu joulukuntoon mikä minua hämmensi ...
No, joulukoristettuja katuja ja ostoskeskuksia löytyi, jotta tiesi että oli Joulun aika.
Meri on niin minun elementtini , ja Byblos tarjosi parastaan, 24 lämpäastetta, sininen taivas ja Välimeri. ..niistä olikin minun onneni sinä päivänä tehty.
Mutta. ....
Libanon oli muuttunut, ei se ollut sama Libanon kuin viimeeksi, en tiedä tarkalleen mikä aiheutti tämän tunteen minussa ????
Minkä tiedän niin puolet väestöstä on nyt pakolaisia ja resursseja ei löydy, nämä valtavat summat rahaa jotka mekin täällä laitetaan yhtä pakolaista kohtaan pystytään jo auttamaan kymmeniä, jollei satoja avun tarpeessa olevia siellä. Missä mättää???
Hei vaan Libanon,
Palaanko?
Tällä hetkellä en osaa sanoa. ..
By Kirsikka